Veroluettelon sisältö tutuksi

Veroasioihin kannattaa perehtyä pintaa syvemmältä.
Vaikka maatalouden veroilmoitus tehdään lähtökohtaisesti verottajan vaatimuksesta, sen taustalla on kuitenkin maatalouden toteutuneet rahavirrat, joita tarkastelemalla pääsemme kiinni tilan talouden avainlukuihin. 
 
Maatalouden muistiinpanoissa noudatetaan kassaperustetta erotuksena kirjanpitolain alaisten yritysten käyttämään suoriteperusteeseen. Käytännössä se ei heikennä tehtyjen johtopäätösten arvoa kuin aivan poikkeuksellisissa tilanteissa. Tällöinkin on mahdollista tarvittaessa analyysivaiheessa oikaista olennaiset jaksotusvirheet. Myös useamman vuoden rinnakkain tarkastelu vähentää kassaperiaatteen mahdollisia puutteita.
 
Maatalouden verolomake kokoaa yhteen verovuoden rahaliikenteen tiedot. Usein se on myös ainoa käytettävissä oleva pohja tilan talouden analyysissä. Vaikka useimmat käytössä olevat kirjanpito-ohjelmat mahdollistaisivat huomattavan laajankin talouden analysoinnin, on lähtötiedot usein syötetty vain verotuksen tarpeita silmällä pitäen. 
 
Mitä verolomakkeen tiedoista sitten voidaan päätellä verotettavan tuloksen lisäksi? Yrityksen rahaliikenne on suora, joskin usein viiveellä tapahtuva seuraus siitä, miten tuotannon prosessit on onnistuttu ratkaisemaan, eli epäsuorasti voimme hyvin nopeasti ja yksinkertaisella analyysillä arvioida, onko yrityksen tuotantoprosesseissa tai muussa käyttäytymisessä korjaamista.
 
Kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat perinteisesti yrityksen talouden kulmakivet. Nämä talouden osatekijät ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa, mutta kaikilla on myös oma itsenäinen roolinsa.
 
Kannattavuuden näkökulmasta verolomakkeelta voidaan laskea, kuinka suuri osuus tilan tuloista menee ns. suoriin rahamenoihin, jotka ovat pakollisia tuotantotoiminnan ylläpitämiseksi lyhyellä aikavälillä. Tätä tunnuslukua kutsutaan joko menot/liikevaihto % tai käyttökate %:ksi. Edelleen tarkastelua voidaan haluttaessa syventää esimerkiksi vertaamalla ostorehuja maitotuloihin.
 
Vakavaraisuuden mittareista maatiloille soveltuu suhteellinen velkaisuus, jossa maatalouden velat suhteutetaan liikevaihtoon tai vielä paremmin velkaisuusaste, jossa maatalouden pitkäaikaiset velat suhteutetaan käyttökatteeseen (rahatulot-rahamenot). 
 
Velansietokyky verrattuna liikevaihtoon vaihtelee hieman tuotantosuunnittain, mutta jälkimmäisessä tätä ongelmaa ei periaatteessa ole.
 
Maksuvalmiuden kannalta tilanne onkin hieman ongelmallisempi, eikä perinteisiä tunnuslukuja ole mahdollista laskea, koska maatalouden muistiinpanoissa ei ole tarpeen seurata rahavaroja, lyhytaikaisia saamisia tai velkoja. Nämä ovat toki kohtuudella selvitettävissä muistiinpanojen lisäksi. 
 
Toisaalta maksuvalmius on yrittäjän suhteellisen helppo ”aistia” ilman kirjanpitoakin pelkästään arkikokemuksen kautta. Myös nykyaikaiset verkkopankit tulosteineen mahdollistavat jopa dokumentoinnin tästä osa-alueesta.
 
Verolomakkeelta on kuitenkin laskettavista rahoitusjäämä (korjattuna yksityiskulutuksella), ja sen avulla saadaan lainojen takaisinmaksuaika olettaen että koko rahoitusjäämä on käytettävissä lainojen lyhennyksiin. Periaatteessa se on vakavaraisuuden tunnusluku, mutta kuvaa myös maksuvalmiutta. 
 
Jälleen verolomakkeen ulkopuolelta on kohtuullisen helposti selvitettävissä lainojen vuotuiset lyhennykset, vaikka toki sen pitäisi yrittäjällä olla selvillä muutenkin, jolloin ollaan jo lähellä maksuvalmiuden perimmäistä sisältöä.
 
Maksuvalmiuden arvioimisessa kuitenkin on täysin syytä unohtaa mennyt ja keskittyä vain tuleviin rahavirtoihin. Siihen paras apu on kassabudjetointi, mutta se ei ole tämän kirjoituksen aiheena.
Piilevän verovelan olemassaolon/syntymisen voi todeta vertaamalla maatalouden poistokelpoisen omaisuuden poistamatonta osaa (menojäännökset) velkamäärään. Ihannetilanne on, että ne ovat yhtä suuret ja vuotuiset poistot mitoitetaan lyhennysten suuruisiksi. Tällöin lainoja ei tarvitse tarkasteluhetkellä lyhentää verotettavasta tuloksesta, eikä toisaalta synnytetä myöhemmin maksuun lankeavaa verovelkaa, kun poistojen loppuessa ennen lainojen lyhennystä taas jouduttaisiin pakosta tähän tilanteeseen.
 
Yhteenvetona voi todeta, jos tilasi tulos on käyttökate %:lla mitaten keskivertoa parempi tai mieluimmin parhaimmassa neljänneksessä, velat suhteessa käyttökatteeseen alle 5, eikä piilevää verovelkaa synny, tilanne on hallinnassa ja talouden voidaan sanoa olevan kunnossa. Voit hyvillä mielin suunnitella tilasi kehittämistä tai jopa laajentamista, koska vain kannattavaa toimintaa on syytä laajentaa. 
 
Olemalla yhteydessä omaan ProAgria-asiantuntijaasi saat edellä kuvatun talouden pika-analyysin veroilmoituksen teon yhteydessä tai muulloinkin. 
 
ProAgria Lapissa palvelun nimi on TalousTsekki, joka siis kertoo tilan kyvyn tuottaa ylijäämää juoksevien menojen ja (tarvittaessa arvioidun) perheen yksityiskulutuksen jälkeen riittävästi lainojen lyhennyksiin ja investointeihin. 
 
Jos toteamme, että taloutesi on tasapainossa, voimme keskittyä tilasi kehittämiseen kokonaisuutena ja asettaa uusia tavoitteita.
 
Jos taas mittarit eivät ole toivotun mukaisia, voimme luoda asiantuntijatiimin, joka kattavasti käy läpi tilan eri prosessit ja etsii keskeiset ongelmakohdat, joissa olisi parannettavaa. 
 
Osaltaan näissä palveluissa voimme hyödyntää myös NEUVO2020 rahoitusta, jolloin voit kehittää yritystäsi ilman rahallista panostusta, toki edellytämme sinulta muuten vahvaa osallistumista ja sitoutumista yhteiseen päämäärään. Lapissa on kuitenkin kaikista viimeaikojen vaikeuksista huolimatta hyvinkin menestyviä maatalousyrityksiä, joten se on aivan realistinen mahdollisuus periaatteessa kaikille.
 
Lisätiedot:
 
Talousasiantuntija Erkki Juntunen, ProAgria Lappi, p. 040 836 7644, erkki.juntunen@proagria.fi

Jaa

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.

Palvelut

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.