Tarkkuus ja suunnitelmallisuus viljelyssä palkittiin

Mikko Pitkänen ja tytär Aada.

– Kasvusto oli alusta loppuun saakka erinomaisen näköistä, muistelee viljelijä Mikko Pitkänen. Vuoden 2019 sadosta tulikin erinomainen. Satomäärät/ha olivat: Laureate-ohra 8800-9000 kg, Vertti-ohra 5800-6000 kg, kevätvehnä Thorus 7100-7300 kg, Niklas-kaura 4600 kg, rapsi 2100 kg, herne pakasteeksi 5300 kg.
 
Pitkänen katsoo, että onnistumiset elementit ovat hyvä pellon peruskunto ja toimivat salaojat, hyvä kylvösiemen, kylvöjen oikea ajoitus sekä tarkasti suunniteltu kasvinsuojelu.

Pellolle oikeaan aikaan

Yksi onnistumisen avain on  Pitkäsen mukaan se, että pääsee pellolle ajoissa. Vuonna 2019 kylvöt aloitettiin 24.4. ja yleensä muinakin vuosina päästään aloittamaan huhtikuun puolella. – Maat ovat sellaisia, että sinne päästään hyvissä ajoin.

Pitkäsen 120 hehtaarin viljelykset ovat Huittisten Huhtamossa Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan rajamailla. Pääosa viljelystä on siementuotantoa.
 
– Kun pellolle on tehty työt oikea-aikaisesti, tiivistymistä ei ole päässyt tulemaan. Maanrakenne on kunnossa ja silloin se varastoi ja luovuttaa ravinteita sekä vettä kasvien käyttöön, toteaa kasvintuotannon palvelupäällikkö Satu Näykki ProAgria Länsi-Suomesta.

Vesienhallintaa vaiheittain

– Haastavissa nykyolosuhteissa vesienhallinnan ennakointi ja pitkäjänteisen suunnitelmallisuuden merkitys korostuu. Lohkojen vesienhallintaa ja perusparannustöitä olisi hyvä toteuttaa  vaiheittain, esimerkiksi yhden peltolohkon parannus hanke vuosittain ja olla yhteydessä paikalliseen suunnittelijaan mahdollisimman pian kun ongelmia ilmenee, suosittelee tilan salaojasuunnittelua tehnyt vesitalouden asiantuntija Kimmo Laine.

Uusilla lajikkeilla parempi sato

– Vanhojen lajikkeiden kylväminen on historiaa. Niillä ei nykypäivän satoa saada. Hyvä kylvösiemen on peruspilari, jonka varaan lasketaan muut toimenpiteet. Uusilla lajikkeilla on parempi satopotentiaali. Olen pitänyt tilaa nyt kahdeksan vuotta ja lajikekirjo on vaihtunut moneen kertaan. Saatan vaihtaa jo vuoden jälkeen, jos kysyntää ei ole. Laureatea kylvän myös tänä vuonna, mutta ensi vuonna on mahdollisesti jo uusi ohra käytössä.

Laureate-ohra

Kuvissa Laureate-ohraa (vas.) ja Vertti-ohraa.

Huolellinen kylvömuokkaus

Pitkänen pitää huolellista kylvömuokkausta tärkeänä. – Olen kylvössä erityisen tarkka ja käyn usein pellolla seuraamassa ja teen kiertokokeen monta kertaa.

Huolellisuudella varmistutaan siitä, että siemen saadaan tarkasti ja sopivasti maahan. Täsmällisyyttä ja tarkkuutta puoltaa myös se, että siementä on käytettävissä tietty määrä, usein sitä ei myöhemmin saa lisää. – Tilaan valmista kylvösiementä Hankkijalta. Sieltä saan kylvömäärät, eikä tarvitse peitata ja lajitella itse. Keskustelua käydään puolin ja toisin valittavista lajikkeista menekki huomioiden.

Kasvinsuojelu tarkasti kohdistaen

Jos muut asiat ovat kunnossa, oikein mitoitetulla kasvinsuojelulla saadaan tulosta entistä paremmaksi. Epäonnistunut kasvinsuojelu voi myös pilata kasvuston. Maalaji vaikuttaa todella paljon. Esimerkiksi typpeä ei laiteta, jos maalaji ei sitä kaipaa.
 
Haastavaa on, että kasvinsuojeluaineet täytyy kilpailuttaa ja hankkia jo kevättalvella, kun ei vielä tiedä minkälainen kasvukausi on tulossa. Arvio täytyy tehdä viime kautta muistellen ja yrittäen ennakoida. – Nyt, kun ei oikeastaan ole ollut talvea, maassa on todennäköisesti taudinaiheuttajia, jotka täytyy kasvinsuojelussa huomioida.

Ilmastonäkökulma mielessä

Pitkänen uskoo, että kun asiat tehdään suunnitellusti, kunnolla ja oikein, myös ympäristö kiittää. – Suuri sato käyttää ravinteet, sitoo hiiltä ja puhdistaa ilmaa sekä ympäristöä. Kasville annetaan vain se mitä se tarvitsee, ei liikaa ja saadaan hyvä hiiltä sitova kasvusto.
 
Pitkänen tiedostaa, että kyntäminen hävittää hiiltä, mutta katsoo, että se on siemenviljelyksessä elinehto, kun lajeja vaihdellaan.

Asiantuntijat ja verkostot tukena

Pitkänen arvostaa sitä, että ProAgrialta saa monipuolisesti apua eri tilanteisiin. Hän on hyödyntänyt mm. kasvinsuojelun, salaojien sekä investointien suunnittelussa asiantuntija-apua.
 
ViljelyKasvu-pienryhmästä on saatu paljon tietoa, niin toisilta viljelijöitä kuin asiantuntijoilta. –Isäni kuului ryhmään ja minä jatkoin sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Myös rapsiryhmä oli hyvä kokemus, sieltä sai hyvin uusia verkostoja. Ensi kesänä on tarkoitus rakentaa uusia viljasiiloja, joiden investointitukihakemusten liiketoimintasuunnitelmat teki talousasiantuntija Mikko Mattila. Tukipaperit saatiin puolestaan järjestykseen tukimappiin Neuvo 2020 -palveluna.
 
Oma lähiverkosto on tietenkin tärkein tuki. Mikon puolisolla Maria Mannerilla on myös oma tila, jota viljellään yhdessä. Pariskunta tekee myös yhdessä tiloja koskevat suunnittelutyöt ja hankinnat.  Sekä Mikon että Marian isät ovat myös edelleen mukana tilan töissä.
 
Korvaamattomaksi verkosto osoittautui viime syksynä, kun Pitkänen sairastui juuri puintien aikaan.
– Vähän teki tiukkaa tyytyä katselemaan viikon ajan puinteja ikkunasta, Pitkänen muistelee.

Emma Pikkarainen

Jaa

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.

Palvelut