Ruokaperunaa ilmastoviisaasti

Samuli Leskelä hyödyntää viljelykierrossa laajasti viherlannoitusnurmia ja muita monilajisia kasviseoksia. Tänä vuonna kylvössä oli 30 eri kasvilajia. Kuva: Taneli Rahja

Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt vaikuttavat suoraan maatilan toimintaedellytyksiin. Viljelijät etsivätkin tosissaan keinoja hidastaa ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Hyvä esimerkki tästä on Leskelän tila Kokkolan Lohtajalla.

Maatalousyrittäjä Samuli Leskelän kasvinviljelytilan päätuotantosuuntana on ruokaperuna, jonka lisäksi tila tuottaa myyntiin rehuohraa ja kauraa. Osalta nurmialasta korjataan rehuja lähialueen karjatiloille.

Leskelä kertoo, että viljelykiertoa monipuolistettiin, koska pitkään jatkunut yksipuolinen perunanviljely oli heikentänyt maan multavuutta ja kasvukuntoa. Välikasveilla tavoitellaan sekä pellon multavuutta että parempaa kationinvaihtokapasiteettiä. Keskeisinä keinoina ovat monilajiset ja -vuotiset seokset.

– Monilajiset seokset ovat viljelyvarmoja, koska eri kasvilajit menestyvät eri lailla eri vuosina. Maksimaalinen juuristo ja sitä kautta hiilensidonta syntyy monivuotisilla seoksilla.

Parannusta tukiehtoihin

Samuli Leskelä kritisoi nykyisien viljelijätukien ehtoja ja toivoo muutoksia seuraavalle tukikaudelle.

– Saneerauskasvia voi olla lohkolla kolmena vuotena perunan jälkeen, mutta vain kahtena vuotena peräkkäin ja kasvustot on perustettava vuosittain. Tämä ei tue ajatusta maksimaalisesta hiilensidonnasta. Lisäksi saneerauskasvivalikoima on aivan liian suppea.

Leskelä on havainnut apilapitoisen viherlannoitusnurmen esikasvivaikutuksen hyväksi perunalle ja sen satotasolle. Hän kuitenkin painottaa, että viherlannoitusnurmen jälkeen kylvettävän perunan lajikevalinnassa pitää olla tarkkana.

– Lajikkeen on kestettävä korkeita typpimääriä.

Ravinne- ja kasvukuntotutkimuksia

Samuli Leskelän tavoitteena on seurata välikasvien pitkäaikaisvaikutuksia maan multavuuteen ja ravinteisuuteen maanäytteillä. Esimerkiksi monilajiselta viherlannoitusnurmilohkolta on otettu ProAgrian laaja ravinne- ja kasvukuntotutkimus ennen nurmen perustamista. Uusi näyte on tarkoitus ottaa samasta kohdasta nurmivuosien jälkeen.

Laaja ravinne- ja kasvukuntotutkimus tarjoaa enemmän tietoa maan multavuudesta, vedenpidätyskyvystä ja maan ravinnevaroista kuin perinteiset viljavuustutkimukset. Tarkemmat maa-analyysit auttavat myös satokasvien lannoitusten optimoinnissa.

Taneli Rahja
kasvituotannon asiantuntija
ProAgria Keski-Pohjanmaa

Jaa

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.

Palvelut