"Pitää puhaltaa yhteen hiileen"

Kalajoella pidettiin tammikuun alkupuolella nurmipäivät, jonka aiheena oli tänä vuonna Ilmastoviisas maatalous – nurmesta hiilinielu. Päivien aikana keskusteltiin laajasti hiilensidonnasta ja siitä, miten maatalous ja nurmituotanto pystyy vastaamaan tähän haasteeseen.

Sekä maito- että lihasektorit ovat jo lähteneet miettimään toimia, joilla hiilineutraalisuus voidaan saavuttaa. Laidunnuksen merkitys hiilensidonnassa nähdään merkittävänä asiana, samoin peltoviljelyn hallinta. Nurmipäivillä puhuttiin siitä, että alas ajettu nurmitutkimus on saatava nyt jaloilleen.

Nautojen ruokinnan pitää olla tasapainossa, kertoi Carbo-hankkeen projektipäällikkö Maiju Pesonen. Hänen mukaansa naudat ovat tärkeä osa yhteyttämisreaktiota, sillä metaanin tuotanto on sivutuote, jotta nurmea edes voi käyttää hyväksi.

” Kuitupitoisuus on merkittävä tekijä siinä, että metaania syntyy. Nauta ei pysty tuottamaan yhtään enempää metaania kuin mitä se syö”, Pesonen kommentoi lehmien metaanipäästöpuheita.

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola kommentoi myös nurmituotannon hiilensidontaa. Hänen mielestään hiilensidonta on edelleen piilossa, eikä politiikka tunnista sitä. Tutkimus ei pysty hitautensa vuoksi todistamaan sitä hiilensidontaa, jota meillä Suomessa jo tehdään maataloudessa. Pelkona ovat politiikkapäätökset, jotka eivät kohtele ruuantuotantoa, luontoa, ympäristöä ja ihmisiä tasavertaisina.

Pietola ihmetteli, miksi tutkimuksissa on vain kasvihuonekaasupäästöt laskettu ja hiilensidonta on jäänyt huomiotta? Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPPC) laskee, että ruohovartisen kasvin juuristo hajoaa niin nopeasti, ettei sitä oteta lainkaan huomioon.

”Muilla EU-mailla on puuvartisia peltokasveja, joten ei espanjalainen henkilö lähtenyt laskemaan millään ruohovartisen kasvien sidontaa. Niillä mailla, joilla maatalous on keskeinen, niin niillä on eniten joustoja. Mutta hiilineutraali ruoka on mahdollista, kun se oikein lasketaan. Toivoa täytyy pitää yllä".

Ylivieskalainen maidontuottaja Marko Sorvisto pohti puolestaan, onko hiilijalanjälki maidolle uhka vai mahdollisuus. Sorviston mukaan kuluttaja ihannoi pientä ja nättiä, mutta ei parsinavetoita.

”Fakta kuitenkin on, että isommalla yksikkökoolla helpompi päätä alhaisempiin hiilipäästöihin. Kuluttaja ei myöskään ymmärrä asiayhteydessä sanoja jalostus ja tehokas peltoviljely, vaan he liittävät nämä koirien jalostukseen ja maan raiskaamiseen".

Sorvisto kertoi, että viljelijät ovat epävarmoina hiilipäästölaskennan edessä. Hänen mielestään tutkijoiden ja muiden tehtävänä on viedä viestiä, että hiilipäästölaskenta on hyvä juttu.

”Laskenta vaatii kaikilta yhteen hiileen puhaltamista ja samaan suuntaan menemistä. Meidän viljelijöiden ei tarvitse katsella peiliin. Me haluamme tehdä tätä hommaa kunnolla ja teemme kaiken aikaa työtä hiilipäästöjen vähentämiseksi".

Sorviston mielestä vastakkainasettelusta on siirryttävä ongelman ratkaisuun ja hän pohti nurmipäivien yleisölle, pitäisikö käydä keskustelua enemmän tiedolla kuin tunteella, taidosta puhumattakaan. Maatalousala ei ainakaan hyödy vastakkainasettelusta ja ilmastokeskusteluhan on sekä-että -kysymys.

Huolella tehty tutkimus vaatii aikaa, mutta malttaako viljelijäväki odottaa sitä ja ennen kaikkea, malttaako suuri yleisö odottaa sitä ja voiko uutiskynnyksen ylittää faktoilla?

”Pitää uskaltaa itse puhua, eikä jäädä sivustaseuraajan osaan”, Sorvisto kannusti.

Kysy lisää:

Armi Uljua p. 0400 484 305

Terhi Luukkonen p.  0400 395 957 

 

Jaa

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa
    Maksa verkossa, suorita sähköisesti ja hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Ajanvaraus pilotoinnissa Etelä-Pohjanmaalla
    Ajanvaraus asiantuntijoillemme on tulevaisuudessa mahdollista tehdä digitaalisesti verkossa pilotoinnin jälkeen.

Palvelut