Herukkalajikkeita kokeilussa tiloilla

Marjo Marttinen toimii ProAgrian erikoisviljelyasiantuntijana Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. Hän toteuttaa Marjamaat 2 -hanketta yhdessä Päivi Turusen (ProAgria Itä-Suomi) ja Kati Hoppulan (Luke) kanssa. Kuva: Pirjo Halttunen.

Marjamaat 2 -hankkeen tiloilla kokeillaan maassamme vähän viljeltyjen herukkalajikkeiden menestymistä. Mukana on viisi keskisuomalaistilaa ja yksitoista tilaa Pohjois-Karjalassa. Tilat hoitavat kasvustot omaa viljelymenetelmäänsä noudattaen.

Kokeilussa on viisi mustaherukkalajiketta: Marski, Mikael, Hedda, Hildur ja Delikatessnaja. Viherherukoista mukana on Venny ja valkoherukoista Lepaan valkoinen, Piikkiön helmi, Valkoinen suomalainen ja Blanka. Suurin osa taimista istutettiin syksyllä 2020 ja loput keväällä 2021. Meillä entuudestaan tuntematon lajike on Delikatessnaja. Se on venäläinen lajike, jonka taimet ostettiin Ruotsista Elitplantstationilta.

Syksyllä 2021 tehtiin ensimmäiset havainnot eri lajikkeiden kasvuun lähdöstä. Talvi 2020 - 2021 oli hyvä, tavallinen talvi. Kesä 2021 sen sijaan oli kuuma ja paikoin hyvinkin kuiva. Yhden vuoden seurannan jälkeen ei monivuotisesta kasvista voi tehdä kovinkaan merkittäviä johtopäätöksiä, mutta jotain on kyllä nähtävissä.

Monta tapaa perustaa

Yhtä oikeaa tapaa perustaa herukkakasvusto ei ole, vaan eri tavoin voi onnistua. Omaa tapaa valitessa joutuu miettimään, miten painottaa asioita. Koneellinen istutus avomaalle on kustannustehokas. Katteiden käyttö tuo kustannuksia itse katteesta sekä käsin istutuksesta, toisaalta katteet helpottavat (alkuvaiheen) rikkatorjuntaa.

Kokeilutiloista suurin osa on tavanomaisia tiloja ja luomutiloja on muutama.

Taimia istutettiin käsin ja koneella; avomaahan sekä mansikkamuovilla tai biohajoavalla muovilla katettuun maahan. Yksi tila oli jo v. 2019 perustanut herukkamaan pistämällä mustaherukan pistokkaat suoraan kasvupaikalleen yksivuotisella biohajoavalla muovilla katettuun ja tihkukastelulla varustettuun penkkiin.

Norjalainen Hedda on yksi lajike, jota testataan Marjamaat 2 -hankkeen lajikekokeiluissa. Tällä tilalla taimet on istutettu monivuotiseen biohajoavaan muoviin. Kuva: Marjo Marttinen.

Yksi perustamisvaiheen töitä on istutusleikkaus. Osa tiloista teki istutusleikkauksen, osa ei. Istutusleikkauksella pyritään vauhdittamaan versojen muodostumista. Syksyn havaintokierroksella kirjattiinkin, kuinka taimet olivat haaroittuneet. Pelkkä istutusleikkaus ei selitä pensaiden haaroittumista, merkityksensä on myös kasvuoloilla.

Pensaan haaroittuminen on yksi asia, jota havainnoidaan herukan lajikekokeilussa. Kuvassa oleva Delikatessnaja-lajike on hyvin haaroittunut ja lähtenyt reippaaseen kasvuun mansikkamuoviin istutettuna. Kuva: Marjo Marttinen

Rikat riesana

Rikkakasveja torjuttiin monin eri tavoin: mansikkamuovi ja monivuotinen biohajoava muovi pitivät taimirivin rikattomana, glyfosaattia ruiskutettiin taimirivin tyvelle, rivivälinurmia ajettiin ja rivien kohtia jopa kitkettiin.

Kuivuus heikensi taimien kasvuun lähtöä avomaalle istutetuissa kasvustoissa, joissa muutamissa rikkakasvit pääsivät valloilleen. Rikat eivät näyttäneet kärsivän kuivuudesta.

Härmääkin nähtiin

Syksyn kierroksella havainnoitiin myös kasvitautien esiintymistä. Vastaan tuli mm. laikkutauteja, herukan villaruostetta sekä härmää. Härmää havaittiin sekä Lepaan valkeassa että varsin härmänkestäväksi kuvatussa Delikatessnajassa. Molemmilla lajikkeilla härmä esiintyi jollakin tilalla ja jollakin ei.

Kokeilutiloille kiitos

Jo tässä vaiheessa kokeilutilojen viljelijöille on syytä antaa iso kiitos. Heidän työpanoksensa istutusten hoitamisessa ja tapahtumien kirjaamisessa mahdollistavat kokeilujen tekemisen. He ovat valmiit jakamaan tulosten muodossa niin onnistumiset kuin epäonnistumisetkin muidenkin hyödynnettäviksi.

Kokeilujen organisointi ja havaintojen teko on tehty Marjamaat 2-hankkeen varoin. Taimet on maksettu Keski-Suomessa KM Peltomarjat osuuskunnan ja Keski-Suomen maataloussäätiön yhteistyön turvin.  Pohjois-Karjalassa taimikustannuksesta ovat vastanneet Joensuun seudun kunnat ja Ilomantsin marjaosuuskunta.

Syksyn 2021 havainnot kokeilulajikkeista löydät täältä https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/marjamaat_2_herukan_lajikekokeilu_havainnot_2021_lahetysversio_id_340157.pdf

 
Marjo Marttinen, erikoisviljelyasiantuntijana
ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Etelä-Savo

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

Muualla blogeissa