Sateet keskeyttivät kevätkylvöt

5 min lukuaika

Uutinen

Äitienpäivän jälkeinen saderintama on keskeyttänyt tasaisessa vauhdissa olleet kevättyöt maan etelä- ja keskiosissa.

Kuva: Elina Valkeinen, Kymenlaakso
Kasvutilannekatsaus 2/12.5.2020
Äitienpäivän jälkeinen saderintama on keskeyttänyt tasaisessa vauhdissa olleet kevättyöt maan etelä- ja keskiosissa. Sateet, huolimatta siitä, että osa tuli lumen ja rännän muodossa, ovat kuitenkin tervetulleita varmistamaan jo tehtyjen kylvösten orastumista ja taimettumista. Mikäli yölämpötilat eivät laske merkittävästi pakkasen puolelle, kylmästä rintamasta ei arvioida olevan haittaa kylvöksille, mutta se viivästyttää kasvua ja kehitystä. Etelä-Suomessa kevätviljojen kylvöt ehtivät edetä ennen sadetta reilusti yli puolivälin ja paikoitellen jopa lähes lopuilleen. Etelä-Suomessa kevättyöt ovat 5-10 vuorokautta edellä keskimääräisestä aikataulusta, mutta maan keskiosissa kevään eteneminen on hidastunut tavanomaiseen aikatauluunsa. Lapissa kevään tulon arvioidaan olevan jo viikon jäljessä.
Viileät yöt ja yöpakkaset ovat hidastuttaneet sekä syysviljojen, nurmien ja monivuotisten puutarhakasvien että uusien kylvöksien kasvuunlähtöä. Hitaan kasvuunlähdön etuna on, että kasvustot ovat säästyneet merkittäviltä hallavioituksilta. Yöpakkaset ovat vioittaneet jonkin verran syysviljoja Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Hämeessä ensimmäisinä kylvettyjä, juuri orastuneita kevätvehnäkasvustoja.

Kevätkylvöt pitkällä Etelä-Suomessa

Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä on ehditty kylvää jo noin 60-80 % kevätviljoista. Pisimmälle ovat edenneet kevätvehnän kylvöt, jotka aloitettiin ensimmäisillä tiloilla jo pääsiäisen aikaan. Osa Etelä-Suomen rannikkoalueen tiloista on saanut kevätviljojen kylvöt lähes päätökseen. Kylvöt ovat keskimäärin noin viikon etuajassa. Maat ovat kuivuneet muokkauskuntoon jopa turhankin nopeasti: pintamaa on muokkautunut paikoitellen liian hienoksi kylvömuokkauksissa. Etelä-Suomen savimaat puolestaan ovat muokkautuneet tavanomaista huonommin roudattoman talven vuoksi.
Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa kevätvehnän kylvöt ovat edenneet puoliväliin ja muiden kevätviljojen kylvöt ovat hieman jäljessä tästä. Pohjois-Savossa ja -Karjalassa, Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla kylvöt ovat aivan alussa, kevätviljoista on ehditty kylvää vasta 5-10 %. Lapissa kylvöjä ei ole vielä aloitettu. Maan keskiosissa kylvöt ovat vielä normaalissa aikataulussa, mutta Lapissa lumien hidas sulaminen on siirtämässä kevättöiden aloitusta viikon tavanomaista myöhemmäksi.
Ensimmäisinä kylvetyt kevätviljat ovat orastuneet Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Kasvustot ovat orastuneet hyvin tai jopa normaalia paremmin, mutta kylmät yöt ovat hidastuttaneet orastumista yleisesti. Toisaalta viileä sää edistää oraiden juurten kasvua. Yöpakkaset ovat paikoin vioittaneet kevätvehnän oraita.
Sokerijuurikkaan kylvöt on saatu päätökseen Etelä-Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla sokerijuurikkaasta on kylvetty 60 %. Sokerijuurikas ei ole vielä ehtinyt taimettua. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa kevätrapsista on enää kylvämättä 5-20 %. Kevätrypsin kylvöt ovat hieman kevätrapsia jäljessä. Uudellamaalla sekä rypsin että rapsin kylvöt ovat puolivälissä ja myös Etelä-Pohjanmaalla puolet rapsista on ehditty kylvää. Muualla kevätöljykasvien kylvöt ovat aivan alussa tai niitä ei ole vielä aloitettu.
Ensimmäiset Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa istutetut varhaisperunakasvustot ovat tasaisessa kasvussa kylmistä öistä huolimatta. Harsot ovat suojanneet kasvustoja yöpakkasten vioituksilta. Kesäperunan istutukset ovat lopuillaan Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Etelä-Karjalassa. Muualla istutukset ovat alussa. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Pirkanmaalla talviperunan istutukset ovat lopuillaan ja Pohjanmaalla aluillaan.
Rikkakasvitilanne pelloilla on tavanomainen tai rikkoja on jopa tavanomaista vähemmän koko maassa. Viileys on hidastanut kevätrikkakasvien itämistä. Syksyllä itävistä rikkakasveista saunakukkaa ja mataraa esiintyy yleisimmin. Etelä-Suomessa ja -Pohjanmaalla typpilannoituksen jakamisen useammassa erässä arvioidaan yleistyvän kevätviljoilla. Muiden viljelykasvien osalta muutokset lannoitusstrategiassa ja viljelytekniikassa arvioidaan vähäisiksi.

Syysviljojen ja nurmien kasvu hidasta

Viileät yöt ja yöpakkaset ovat hidastaneet nurmien ja syysviljojen kasvuunlähtöä. Etelä-Suomen suotuisimmilla alueilla syysviljakasvustot ovat kuitenkin jo ehtineet korrenkasvuvaiheeseen. Syysviljakasvustojen kunto on normaali suurimmassa osassa maata. Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa ja osassa Keski-Suomea ruiskasvustot ovat jopa tavanomaista paremmassa kunnossa. Hyväkuntoisia syysvehnäkasvustoja on Kymenlaaksossa, osassa Keski-Suomea ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tavanomaista heikkokuntoisempia ruiskasvustoja on Pohjanmaan rannikkoalueella ja syysvehnäkasvustoja Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja paikoin Hämeessä. Kaiken kaikkiaan syysviljojen talvituhot jäivät hyvin vähäisiksi märästä ja lumettomasta talvesta huolimatta.
Syysöljykasvit näyttävät selviytyneen pelättyä paremmin talvesta. Tavanomaista heikompia kasvustoja on Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. Kuminakasvustot ovat kunnoltaan tyydyttäviä suuressa osassa maata, ainoastaan Etelä-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoalueella on heikompikuntoisia kuminapeltoja. Nurmet ovat talvehtineet tyydyttävästi suurimmassa osaa maata. Uusien nurmien ja laidunten talvehtiminen on ollut vanhoja vaihtelevampaa. Etenkin Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaan rannikkoalueella uudet nurmet ovat selviytyneet talvesta vanhoja nurmia heikommin.

Marja- ja hedelmätarhat kukinnan kynnyksellä Etelä-Suomessa

Etelä-Suomen harsolla suojatuissa mansikkakasvustoissa sekä herukkatarhoissa ovat jo näkyvissä ensimmäiset kukkanuput. Myös vadelmien kasvu on lähtenyt käyntiin Etelä- ja Keski-Suomessa. Omenoiden kukinnan odotetaan alkavan viikon kuluessa Etelä-Suomessa. Kasvun käynnistymisen myötä talviharsoilla suojaamattomissa mansikkakasvustoissa on paikoitellen tullut näkyviin jonkin verran talvivaurioita lumettoman talven jäljiltä. Juuristojen kunto talven jäljiltä selviää kunnolla vasta kesäkuun alussa.
Viileät säät ovat hieman jarruttaneet varhaisvihannesten istutuksia, sillä istutuksia on siirretty yölämpötilojen lämpenemisen toivossa. Taimien kasvuunlähtö hidastuu merkittävästi alhaisten yölämpötilojen vuoksi. Kukka-, puna- ja parsakaalien sekä jäävuorisalaatin istutukset jatkuvat sadonajoitussuunnitelmien mukaisesti. Porkkanoiden kylvöt on jo tehty Etelä-Suomessa.

Kasvutilannelive ProAgrian Facebook-kanavalla 12.5. klo 10.30

ProAgrian kasvintuotannon asiantuntijat kertovat kasvukauden havainnoistaan eri puolilla Suomea Facebookin livelähetyksissä. Tiistaina 12.5. klo 10.30 asiantuntijamme Heikki Ajosenpää tutkii syysöljykasveja ja -viljoja Kallelan luomutilalla Maskussa. Miltä juuret näyttävät? Joko näkyy tuholaisia?
Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat johtava asiantuntija Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406 ja Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262.
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, Pekka Tuomisto 0400891889, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, Juhani Rahko 0438250103, peruna
ProAgria Etelä-Savo, Petri Tunnila puh. 040 533 6683, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Kokkonen puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453
Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Tuomas Granni 0400 859 399
Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Tage Stam (erityisesti luomu) 041 730 2967
Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663
ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507
ProAgria Itä-Suomi
Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092
Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 14, Otto Hihnala 040 784 5111, Jouni Huhtala 040 512 3703, nurmet Sari Harju 040 523 4114
ProAgria Keski-Suomi, eteläinen Keski-Suomi Katariina Kaislo puh. 040 822 2127, pohjoinen Keski-Suomi Timo Kahelin puh. 043 826 9715, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen puh. 0400 648 275
ProAgria Lappi, Harri Salow, puh. 040 553 0817
ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
ProAgria Oulu, Marika Sohlo puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh. 0400-585506
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja Dennis Grönroos puh 0457 344 9688.
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920
Seuraavat tiedotteemme julkaistaan tiistaisin 2.6., 23.6. heinäkuu tauko, 11.8., 1.9. ja 22.9.