ProAgria sijoittaa saamansa tuet maaseudun kehittämiseen ja tuottaa viljelijöille Neuvo 2020 -palveluja

25.03.2020
Ruokaviraston tänään julkaisemissa suurimmissa tuen saajissa on mukana ProAgria keskuksia ja ProAgria Keskusten Liitto. Julkistettuun tukisummaan lasketaan mukaan maataloustukien lisäksi maaseudun kehityshanketuet sekä Neuvo 2020 -palvelutuki viljelijöille. ProAgria ei saa maataloustukia.
 
- Viljelijät ovat saaneet kauttamme Neuvo 2020 -palvelua maatilojen nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen, kasvinsuojeluun, kotieläinten hyvinvointiin, ympäristö-, luomu- ja energia-asioihin. Neuvoa on käytetty paljon eläinten hyvinvointia parantavien toimenpiteiden suunnitteluun. Luomutuotantoon siirryttäessä Neuvolla mietitään, kuinka tilan tuotantoa ja toimintaa kannattaa kehittää. Maatalouden isossa murroksessa selvitetään uusien viljelykasvien ja valkuaisomavaraisuuden parantamista, tuotantosuunnan muutoksia, rakennusinvestointeja, yhtiöittämisien ja sukupolvenvaihdosten käynnistymistä. Neuvolla viljelijät ovat pystyneet kehittämään maatilaansa monipuolisesti ja nostamaan kannattavuutta sekä pitämään yllä yhteiskunnallisesti tärkeää huoltovarmuutta. Jokaisella maatilalla on ollut useamman vuoden aikana ollut mahdollisuus käyttää tällä rahoituskaudella yhteensä 10 000 euroa Neuvo 2020 -rahaa, sanoo ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko.
 

Maatalouden kannattavuuteen panostettava

 
Neuvo 2020 -palvelujen tekijöiden on pitänyt osoittaa osaamisensa saadakseen oikeuden tehdä Neuvo-palveluja. Oikeudet on myöntänyt Ruokavirasto ja haku on ollut avoin kaikille alan toimijoille. – Olemme halunneet tarjota tätäkin kautta asiakkaillemme parasta osaamistamme läpi koko Suomen, sanoo Mäkivuokko.
 
- Neuvo 2020 on ollut erinomainen keino monien maatilojen kannattavuuden parantamiseen, mutta tällä hetkellä näyttää ikävä kyllä siltä, että Neuvo-toimintaan alueellisesti varatut rahat eivät tule tasaisen suuren kysynnän vuoksi riittämään vuoden 2020 loppuun asti. Lisäksi vuoden 2021 Neuvo-rahoitus on vielä täysin epävarmalla pohjalla. Näinä haastavina aikoina maatilojen taloudellisen tilanteen oikaiseminen neuvonnalla on monien tilojen elinehto, ja Neuvo-järjestelmän hiipumisella juuri nyt tulee olemaan kauaskantoiset seuraukset koko sektorille, kommentoi Mäkivuokko.
 

Tavoitteena elävä maaseutu

 
Toinen osuus tukirahoista on maaseudun kehityshankkeisiin myönnettyjä varoja. Maaseudun kehittäminen on vahvana painopisteenä ProAgriassa. Sillä halutaan pitää maaseutu elävänä ja vastata rakennemuutoksen tuomiin haasteisiin. ProAgria on hallinnoijana myös monissa yritysryhmähankkeissa, joissa tuki kanavoituu pitkälti suoraan yrityksiin ja yritysten keskinäisiin kehittämiseen. Kaikki kehityshankerahat ovat vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa. Päätöksen eri aiheiden rahoittamisesta tekee hankerahoittaja, eli esimerkiksi ELY-keskukset ja EU-komissio.
 
- Kehittämishankkeisiin panostamme koko ProAgriana vuosittain paljon omaa rahaa. Viime vuonna se oli arviomme mukaan noin puoli miljoonaa euroa. Laskelmiemme mukaan kehityshankkeet tuovat vipuvartena maaseudulle kolminkertaisesti tuloja, kuin mitä sinne on hankkeiden muodossa investoitu. Tämä on yhteiskunnallisesti tärkeä näkökulma ja vahvistaa maaseutua, joka parhaillaan on selkeässä kannattavuuskriisissä. Uskomme maaseutuun ja sen entistä vahvempaan rooliin tulevaisuudessa ja haluamme siksi panostaa tekemisessämme sinne, sanoo Mäkivuokko.

 

Buustia maatilojen ja maaseutuyritysten kehittämiseen

 
ProAgrian kehittämiin ja tuottamiin kehityshankkeisiin on useissa maakunnissa osallistuneet monet maatila- ja pk-yrittäjät. Hankkeet ovat antaneet kehityshaluisille yrityksille hyvää tukea nostaa osaamista, kehittää tuotantoa ja saada toimivia verkostoja ympärilleen. Kehityshankkeista erityisen suosittuja ovat olleet johtamiseen, talouden hallintaan, tuotantoon sekä verkostoitumiseen liittyvät hankkeet. Hankkeissa toteutetut pienryhmät ovat olleet erityisen suosittuja. 
 
– Monet hankkeet ovat tuottaneet asioita, jotka ovat jääneet elämään ja antaneet yrittäjille uutta ja hyödyllistä osaamista mm. digitaalisia valmiuksia, ilmastonmuutokseen ja hiilijalanjälkeen liittyviä asioita. ProAgria Oulun toteuttamat MaitoLiideri ja ProLiideri ovat juurruttaneet leania ja hyviä johtamiskäytäntöjä Pohjois-Pohjanmaan maatiloille. Vyyhti- ja Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hankkeet ovat edistäneet paitsi paikallista vesienhoitoa myös luoneet maakunnallista ja valtakunnallista vesienhoidon verkostoa. ProAgria Etelä-Pohjanmaalla on totutettu Maatilayrityksen kokonaisvaltainen johtaminen, Johto- ja Monipuolisuutta viljelykiertoon -hankkeet, jotka ovat tuoneet alueen maataloudelle ja ruoantuotannolle uutta näkökulmaa ja eteenpäinmenoa maatilojen johtamiseen ja herneen ja härkäpavun viljelyyn. Etelä-Suomessa Elinvoimainen maatila Elina-hankkeet ovat saaneet viljelijät liikkeelle ja parantamaan tuloksia verkostoitumalla ja johtamalla yrityskokonaisuuttaan. Liiton ja usean keskuksen yhteishankkeista voisi mainita Taitava johtaja ja pätevä liideri -hankkeen, jossa on kehitetty yrittäjien HR-osaamista, kuvaa Mäkivuokko.
 
Monessa maakunnassa toimivien ProYritys-hankkeiden avulla on saatu liikkeelle merkittävä määrä maaseutuyritysten investointeja sekä monipuolistettua maaseudun yritystoimintaa. Hankkeiden avulla on myös koottu ja suunniteltu useita yritysryhmähankkeita eri sidosryhmien kanssa.
 
Lisätietoja
 
Harri Mäkivuokko, toimitusjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, puhelin 040 508 1393, harri.makivuokko@proagria.fi
Suvi Anttila, viestintäjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, puhelin 040 560 8551, suvi.anttila@proagria.fi
 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Ajanvaraus pilotoinnissa Etelä-Pohjanmaalla
    Ajanvaraus asiantuntijoillemme on tulevaisuudessa mahdollista tehdä digitaalisesti verkossa pilotoinnin jälkeen.