Kuivuus pakkotuleennuttaa viljakasvustoja

07.08.2018

Kasvutilannekatsaus 5/7.8.2018    

Kuivuus ja helteet ovat ”pakkotuleennuttaneet” viljakasvustoja ja pahentaneet jo alkukesällä syntyneitä satotappioita etenkin Etelä-Suomessa. Kevätviljojen sato on jäämässä 50-60 prosenttiin keskimääräisestä Etelä-Suomessa ja 75-85 prosenttiin muualla maassa. Viljojen kokonaissatomääräksi arvioidaan tällä hetkellä 2,47 miljardia kiloa. Arviot tarkentuvat puintien edetessä. Nurmet ovat kärsineet heinäkuun kuivuudesta, ja kuivuuden jatkuminen vaarantaa nurmirehujen riittävyyden sisäruokintakaudella usealla alueella. Useat puutarhaviljelmät kärsivät kuivuudesta ahkerasta kastelusta huolimatta.

Viljelykasvien kasvun ja kehityksen arvioidaan olevan Etelä-Suomessa kaksi viikkoa edellä keskimääräisestä ja muualla maassa 7-10 vuorokautta. Puinnit käynnistyivätkin aikaisimmillaan jo heinäkuun puolella, noin kaksi viikkoa sitten.  Useimmilla alueilla aikaisin kylvetyt kasvustot ovat selviytyneet kuivuudesta parhaimmin. Suorakylvetyt kasvustot ovat menestyneet perinteisesti muokattuja kasvustoja paremmin, mutta erot kasvustojen välillä ovat tasoittuneet kesän edetessä. Luomutilat ovat kärsineet tavanomaisten tilojen lailla pitkään jatkuneesta kuivuudesta, eikä yksiselitteisiä ja selkeitä eroja eri tuotantotapojen välillä ole havaittu. Luomutilojen apilanurmet ovat kuitenkin selviytyneet tavanomaisten tilojen nurmikasvustoja paremmin kesän kuivuudesta.  

Heinäkuun sademäärissä on suuria eroja sekä maan eri osien välillä että paikallisesti sateiden kuurottaisuudesta johtuen. Uudellamaalla satoi parina päivänä rankasti nostaen heinäkuun sademäärän 30 % tavanomaista suuremmaksi. Myös Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa saatiin ukkossateita, joiden ansiosta heinäkuun sademäärät nousivat lähes keskimääräisiksi. Useimmilla alueilla heinäkuun sademäärät olivat kuitenkin vain 30-50 % keskimääräisestä.

Syysviljojen ja aikaisten kevätviljojen puinti alkanut

Kuivuus ja helteet ovat nopeuttaneet syysviljojen tuleentumista. Ensimmäisiä syysvehnäkasvustoja puitiin Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa jo kaksi viikkoa sitten. Myös rukiin puinnit alkoivat kaksi viikkoa sitten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa. Muualla syysviljojen puinnit alkoivat viime viikolla tai ovat alkamassa tällä viikolla. 

Ruissato arvioidaan tavanomaista pienemmäksi useimmilla alueilla. Varsinais-Suomessa ja osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen tiloista ruis- ja syysvehnäsato on jäämässä puoleen keskimääräisestä. Varsinais-Suomessa jopa 90 % syysviljakasvustoista arvioidaan olevan satotasoltaan erittäin heikkoja ja/tai kasvustot arvioidaan hyvin epätasaisiksi. Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa ruissato arvioidaan lähes normaaliksi, mutta muualla ruissadon arvioidaan olevan 60-80 % normaalista. Syysvehnän sadon arvioidaan olevan useimmilla alueilla 60-80 % keskimääräisestä. Syysviljojen laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi. Syysviljat ovat pysyneet hyvin pystyssä. Ainoastaan Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla on 10-20 % ruiskasvustoista laossa. 

Kevätviljojenkin puinnit käynnistyivät viime viikolla Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla aikaisten ohrien puinnilla. Muualla ohran puinnit ovat käynnistymässä tämän ja ensi viikon aikana. Varsinais-Suomessa on ehditty puida myös ensimmäiset kaurakasvustot viime viikolla. Kauran puinti on alkamassa muualla Etelä-Suomessa tällä viikolla ja Keski- ja Pohjois-Suomessa parin viikon päästä. Kevätvehnän puintien arvioidaan alkavan Etelä-Suomessa ensi viikolla ja muilla alueilla kahden viikon kuluessa. 

Kevätviljoista rehuohra on kärsinyt pahimmin kasvukauden kuivuudesta. Rehuohran sadon arvioidaan jäävän puoleen Uudellamaalla, osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen tiloista ja Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomessa puolella kevätviljalohkoista satotaso on jäämässä erittäin alhaiseksi tai kasvustot ovat epätasaisia. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa kevätviljojen sato on jäämässä 60 %:iin keskimääräisestä sadosta ja muualla sadon arvioidaan olevan 75-85 % keskimääräisestä. Etelä-Karjalassa 80 % kauralohkoista on kärsinyt kuivuudesta niin paljon, että satotaso on jäämässä erittäin alhaiseksi tai kasvustot ovat hyvin epätasaisia. 

Kevätviljojen sadon laatu arvioidaan välttävästä tyydyttävään. Kaikkein kuivimmilla alueilla kevätviljakasvustot ovat pakkotuleentumassa ja jyvät ovat jäämässä keveiksi. Sato on laadultaan myös epätasaista kuivuuden aiheuttamasta jälkiversonnasta johtuen.  

Tilakohtaiset erot ovat tänä vuonna poikkeuksellisen suuret riippuen kylvöjen ajoittumisesta ja sateiden osumisesta lohkoille. Kesän sateet ovat olleet hyvin paikallisia, joten samankin tilan eri lohkoilla voi olla hyvin erilainen satotilanne. 

Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan kuminaviljelmillä puinnit käynnistyivät jo kaksi viikkoa sitten. Muualla puinnit käynnistyivät viime viikolla ja viimeisetkin kuminakasvustot puidaan tällä viikolla. Kuminasadon arvioidaan jäävän noin puoleen normaalista Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen viljelmistä. Muualla sadon arvioidaan olevan 70-95 % keskimääräisestä sadosta.  

Nurminadan ja timotein siemenviljelyksillä puinnit käynnistyivät heinäkuun puolivälissä ja on jo saatu päätökseen. Ainoastaan Pohjois-Savossa joudutaan vielä odottelemaan nurmisiementen puintien käynnistymistä ensi viikkoon. 

Toinen säilörehusato lähes korjattu 

Toisen säilörehusadon korjuu aloitettiin heinäkuun puolivälin jälkeen useimmilla alueilla. Kuivuudesta pahimmin kärsineellä Etelä-Suomen rannikkoalueella nurmien kasvu on ollut heikkoa, eikä toisen sadon korjuuta ole vielä aloitettu. Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa toisesta sadosta on korjattu vasta puolet. Muualla Suomessa toisesta sadosta on korjattu 80-95 %, ja Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla toisen säilörehusadon korjuu on saatu jo päätökseen. 

Säilörehun toinen sato on jäämässä huonoksi, puoleen tavanomaisesta, tai välttäväksi Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Tämän vuoksi osa tiloista on korjannut viljakasvustoja kokoviljasäilörehuksi talvikauden rehujen riittävyyden varmistamiseksi. Keski- ja Pohjois-Suomessa toinen säilörehusato arvioidaan tyydyttäväksi. Sadon laatu arvioidaan huonoksi Etelä-Suomen rannikkoalueella ja tyydyttäväksi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Muualla sadon laatu arvioidaan hyväksi, jopa erinomaiseksi. Sateiden paikallisuudesta johtuen tilojen väliset erot sadon määrässä ja laadussa ovat suuret. Säilörehunurmien kasvun kannalta viime päivien sateet ovat olleet tärkeitä, sillä suurin osa tiloista toivoo pystyvänsä korjaamaan vielä kolmannen sadon ainakin osasta nurmilohkoja. Lisää sateita kuitenkin tarvitaan kasvun varmistamiseksi.   

Kuivaheinät saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa, mutta kuivuudesta johtuen nurmien jälkikasvu on ollut heikkoa. Etelä-Suomessa kuivaheinän sato jäi puoleen tavanomaisesta ja myös sadon laatu jäi välttäväksi. Muualla maassa kuivaheinän sato jäi 60-80 % tavanomaisesta. Ainoastaan Pohjois-Savossa kuivaheinän sato arvioidaan tavanomaiseksi. Kuivaheinäsadon laatu on hyvä tai erinomainen. Myös laitumet kärsivät kuivuudesta ja karjalle on jouduttu paikoin jo syöttämään sisäruokintakaudelle tarkoitettua säilörehua.  

Syyskylvöisten kasvien viljely lisääntyy

Aikainen korjuu ja toisaalta heikkojen kevätviljakasvustojen rikkominen on mahdollistanut normaalia laajemmin syyskylvöisten kasvien kylvön. Rukiin kylvöjen arvioidaan alkavan elokuun puolivälissä, mikäli orastumista varmistavia sateita on odotettavissa. Syysvehnän kylvöjen arvioidaan alkavan elokuun lopussa. Mikäli kylvöolot ovat suotuisat, odotettavissa on tuntuvia viljelyalojen kasvua. Rohkeimpien arvioiden mukaan syysviljojen viljelyala voisi kasvaa jopa 50-60 % tämän vuotisesta. 

Syysrypsin kylvöt aloitettiin ensimmäisenä Uudellamaalla kaksi viikkoa sitten ja muualla Etelä-Suomessa kylvöjen arvioidaan alkavan tällä viikolla. Syysrapsin kylvöjen arvioidaan alkavan tällä viikolla Etelä-Suomessa. Syysöljykasvien kylvöalojen ennustetaan kasvavan maltillisesti (n.10 %) tämän vuotisesta.  

Kuivuus ja lämpimän kesän johdosta lisääntyneet tuholaiset ovat tuoneet epävarmuutta syysviljojen ja -öljykasvien kylvöaikeisiin.

Gammayökköset kuivuuden lisäksi erikoiskasvien riesana

Kevätrypsin puintien arvioidaan käynnistyvän kahden viikon kuluessa Etelä-Suomessa ja elo- ja syyskuun taitteessa Keski- ja Pohjois-Suomessa. Kevätrapsin puintien arvioidaan alkavan hieman myöhemmin tai samaan aikaan kevätrypsin kanssa. Rypsi- ja rapsikasvustojen kunto ja satonäkymät vaihtelevat välttävästä tyydyttävään. Etelä-Suomen rannikkoalueella kasvustot ovat kärsineet kuivuudesta ja sateiden osumisesta riippuen rypsillä sato on jäämässä 40-70 prosenttiin keskimääräisestä ja rapsilla 50-75 prosenttiin. Uudellamaalla ja Keski-Pohjanmaalla rypsisadon arvioidaan olevan lähes normaali. Muilla alueilla sekä rypsi- että rapsisadon arvioidaan jäävän 65-85 prosenttiin normaalista. Etelä-Karjalassa arvioidaan 70 % rypsikasvustoista olevan kuivuudesta johtuen satotasoltaan heikkoja tai epätasaisia kasvultaan. Etelä-Karjalassa gammayökkösen toukat ovat vioittaneet 25 % öljykasvikasvustoista. Gammayökkösen tuhoja on havaittu myös Kymenlaaksossa ja itäisellä Uudellamaalla. 

Härkäpavun satonäkymät vaihtelevat välttävästä tyydyttävään. Sadon arvioidaan jäävän 50 prosenttiin keskimääräisestä Varsinais-Suomessa ja muuallakin sato on jäämässä 60-85 prosenttiin normaalista sateista riippuen. Ainoastaan Uudellamaalla härkäpavun sato arvioidaan normaaliksi. Varsinais-Suomessa puolet härkäpapulohkoista on kärsinyt kuivuudesta niin, että satotaso on jäämässä alhaiseksi tai kasvustot ovat epätasaisia. Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi. Härkäpavun sadonkorjuun arvioidaan alkavan ensimmäisenä Etelä-Karjalassa tällä viikolla. Muualla Etelä-Suomessa härkäpavun korjuun arvioidaan alkavan 2-3 viikon sisällä ja maan keski- ja pohjoisosissa syyskuun puolella. Lappeenrannan alueella gammayökkösen toukat ovat tuhonneet härkäpapukasvustot lähes täysin ja myös 15 %:ssa hernekasvustoista on havaittu tuhoja. Gammayökkösen toukkien tuhoja on havaittu myös itäisellä Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Myös Etelä-Savossa on havaittu lentäviä gammayökkösiä. 

Kesäperuna- ja varastoperunakasvustot sekä sokerijuurikkaat kärsivät kuivuudesta. Sokerijuurikas- ja perunasadon arvioidaankin jäävän 60-85 prosenttiin normaalista. Pahiten kuivuudesta kärsineillä alueilla ja tiloilla perunan laatua heikentää rupisuus, mikäli kasvustoja ei ole pystytty kastelemaan. Tänä vuonna lämpimät ja kuivat säät ovat pitäneet perunaruton poissa kasvustoissa ja ruiskutuksia ruttoa vastaan on tehty tavanomaista vähemmän. Ruton tarkkailua ja sade-ennusteiden seurantaa on kuitenkin vielä jatkettava, sillä kosteat ja lämpimät säät lisäävät nopeasti ruton esiintymisen todennäköisyyttä. 

Aurinkoiset säät kypsyttäneet marjat 

Kesän helteiset ja aurinkoiset säät ovat kypsyttäneet marjat tavanomaista aiemmin. Vadelman satokausi alkoi heinäkuun lopulla ja on jo hiljalleen kääntymässä lopuilleen. Kulunut lämmin ja vähäsateinen kesä on tuonut vadelmiin maukkautta ja niiden laadun todetaan olevan erinomainen. Tunneleissa lämpötilat sen sijaan ovat nousseet liian korkeiksi, mikä on heikentänyt sadon laatua. Talvivaurioista ja kuivuudesta johtuen vadelmasato jää määrältään hieman tavanomaista pienemmäksi.

Myös pensasmustikan satokausi alkoi heinäkuun lopulla koko maassa. Pensasmustikalta odotetaan tänä vuonna hyvää satoa, sillä talvehtiminen sujui hyvin ja kukinta oli runsasta. Valko- ja punaherukoita päästiin poimimaan Etelä-ja Keski-Suomessa heinäkuun puolivälin jälkeen. Valkoherukat jo saatu korjattua, mutta punaherukoiden poiminta jatkuu vielä Keski- ja Pohjois-Suomessa. Mustaherukoiden poiminta on parhaimmillaan herukoiden päätuotantoalueella Itä- ja Keski-Suomessa. Mustaherukan sato on kokonaisuutena jäämässä hieman tavanomaista pienemmäksi. Heinäkuun aurinkoisten säiden johdosta marjat ovat makeita, mutta pitkään jatkunut kuivuus on verottanut sadon määrää ja paikoitellen marjojen kypsyminen on ollut epätasaista vaikeuttaen oikean korjuuajankohdan määrittämistä. 

Etelä-Suomen omenatarhoissa on alkanut kesälajikkeiden Huvitus ja Pirja poiminta. Muut kesälajikkeet valmistuvat hieman myöhemmin. Kesäomenien sato arvioidaan hyväksi. Omenaviljelmillä satoa on varmennettu kastelun avulla, joten viljelmillä on vältytty kotitarhoja kiusaavilta raakilevarisemiselta.

Kastelulaitteet käyvät täysillä vihannesmailla

Tuorevihannesten valikoima on nyt laajimmillaan. Parhaillaan korjataan kerä-, kukka-, parsa- ja kyssäkaalin, rapean keräsalaatin, kiinankaalin, nippusipulin, porkkanan, tarhaherneen, avomaan kurkun ja kesäkurpitsan satoa. Kesäkurpitsa ja avomaan kurkku ovat hyötyneet kesän lämmöstä ja satoa valmistuukin nyt vauhdikkaasti. Heinäkuun kuivuus ja kuumuus on kuitenkin haitannut useimpien tuorevihannesten kasvua ja pienentänyt satoa etenkin kasteluveden puutteesta kärsivillä tiloilla. Pahiten kuivuudesta ovat kärsineet kaali- ja salaattikasvustot.  Ahkerallakaan kastelulla vihannesmaille ei ole saatu riittävästi vettä. Lisäksi monelta tilalta kasteluvesi on loppumassa. Pitkä hellejakso on aiheuttanut laatuongelmia etenkin salaatti-, kerä-, kukka- ja parsakaaliviljelmillä. Lisäksi gammayökkösen toukat ovat paikoitellen aiheuttaneet erittäin pahoja sadonmenetyksiä jäävuorisalaatilla. Myös kaalikoit ja porkkanakempit ovat aiheuttaneet vioituksia. 

Varastoitavien vihannesten kasvu on kesken, mutta kuivuus on kuitenkin ehtinyt viedä toiveet hyvästä sadosta. Monella porkkanaviljelmällä kasvustot taimettuivat hitaasti kuivuudesta johtuen, mistä johtuen kasvustojen kasvu on pahasti kesken. Varastovihanneksista on kuitenkin vielä mahdollisuus saada keskimääräinen sato, mikäli säät viilenevät ja sateita saadaan kohtuullisesti elo- ja syyskuun aikana. Runsaat sateet ja lämpimät säät voivat kiihdyttää vihannekset ja perunat liian nopeaan kasvuun aiheuttaen halkeilua. 

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat johtava asiantuntija Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262 ja peltoviljelyn osalta johtava asiantuntija Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta. 

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, puutarha Arja Raatikainen puh. 044 080 4005 

ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Kokkonen puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Elina Valkeinen 040 709 2490

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Katri Myry 050 518 4611

Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Karri Varpio (erityisesti luomu) 0400 682 144 

Erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350

ProAgria Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147, Sirkku Koskela puh. 0400 137 124, nurmet Sari Harju 040 523 4114  

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola puh. 040 586 0042, puutarha Marjo Marttinen, puh. 0400 648 275

ProAgria Lappi, Harri Salow, puh. 040 553 0817  

ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Marika Tuomikoski puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406

ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

ProAgria Pohjois-Savo, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraavat tiedotteet julkaisemme tiistaisin 21.8. ja 19.9. 

ProAgria keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa osoitteessa www.proagria.fi/ajankohtaista.  

 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.

Uncaught exception thrown in session handler.

PDOException: SQLSTATE[HY000]: General error: 1114 The table 'sessions' is full: INSERT INTO {sessions} (sid, ssid, uid, cache, hostname, session, timestamp) VALUES (:db_insert_placeholder_0, :db_insert_placeholder_1, :db_insert_placeholder_2, :db_insert_placeholder_3, :db_insert_placeholder_4, :db_insert_placeholder_5, :db_insert_placeholder_6); Array ( [:db_insert_placeholder_0] => qSzAtMnHUq-h0BbF8Dqvp-bxILOLj0aFQKL0Qt6IPk0 [:db_insert_placeholder_1] => [:db_insert_placeholder_2] => 0 [:db_insert_placeholder_3] => 0 [:db_insert_placeholder_4] => 54.224.247.42 [:db_insert_placeholder_5] => messages|a:1:{s:5:"error";a:16:{i:0;s:265:"<em class="placeholder">Warning</em>: file_put_contents(): Filename cannot be empty funktiossa <em class="placeholder">file_unmanaged_save_data()</em> (rivi <em class="placeholder">1962</em> tiedostossa <em class="placeholder">/var/www/html/includes/file.inc</em>).";i:1;s:30:"Tiedoston luonti epäonnistui.";i:2;s:265:"<em class="placeholder">Warning</em>: file_put_contents(): Filename cannot be empty funktiossa <em class="placeholder">file_unmanaged_save_data()</em> (rivi <em class="placeholder">1962</em> tiedostossa <em class="placeholder">/var/www/html/includes/file.inc</em>).";i:3;s:30:"Tiedoston luonti epäonnistui.";i:4;s:304:"<em class="placeholder">Warning</em>: file_put_contents(): Only 0 of 101801 bytes written, possibly out of free disk space funktiossa <em class="placeholder">file_unmanaged_save_data()</em> (rivi <em class="placeholder">1962</em> tiedostossa <em class="placeholder">/var/www/html/includes/file.inc</em>).";i:5;s:30:"Tiedoston luonti epäonnistui.";i:6;s:265:"<em class="placeholder">Warning</em>: file_put_contents(): Filename cannot be empty funktiossa <em class="placeholder">file_unmanaged_save_data()</em> (rivi <em class="placeholder">1962</em> tiedostossa <em class="placeholder">/var/www/html/includes/file.inc</em>).";i:7;s:30:"Tiedoston luonti epäonnistui.";i:8;s:265:"<em class="placeholder">Warning</em>: file_put_contents(): Filename cannot be empty funktiossa <em class="placeholder">file_unmanaged_save_data()</em> (rivi <em class="placeholder">1962</em> tiedostossa <em class="placeholder">/var/www/html/includes/file.inc</em>).";i:9;s:30:"Tiedoston luonti epäonnistui.";i:10;s:265:"<em class="placeholder">Warning</em>: file_put_contents(): Filename cannot be empty funktiossa <em class="placeholder">file_unmanaged_save_data()</em> (rivi <em class="placeholder">1962</em> tiedostossa <em class="placeholder">/var/www/html/includes/file.inc</em>).";i:11;s:30:"Tiedoston luonti epäonnistui.";i:12;s:265:"<em class="placeholder">Warning</em>: file_put_contents(): Filename cannot be empty funktiossa <em class="placeholder">file_unmanaged_save_data()</em> (rivi <em class="placeholder">1962</em> tiedostossa <em class="placeholder">/var/www/html/includes/file.inc</em>).";i:13;s:30:"Tiedoston luonti epäonnistui.";i:14;s:265:"<em class="placeholder">Warning</em>: file_put_contents(): Filename cannot be empty funktiossa <em class="placeholder">file_unmanaged_save_data()</em> (rivi <em class="placeholder">1962</em> tiedostossa <em class="placeholder">/var/www/html/includes/file.inc</em>).";i:15;s:30:"Tiedoston luonti epäonnistui.";}} [:db_insert_placeholder_6] => 1540152190 ) in _drupal_session_write() (line 209 of /var/www/html/includes/session.inc).